Viime hallituksen räätälöimä sote-uudistus kaatui uuden hallituksen syliin täysin raakileena. Hoitajapula riivaa, jonot erikoissairaanhoitoon ovat kasvaneet ja hoitoon ja hoivaan ei joka puolella maata edelleenkään pääse tarpeeksi nopeasti.
Uudistuksen tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Näitä tavoitteita kohti nyt mennään.
Hallitusohjelman hyvinvointialueille kohdistuvia yhteensä 1,3 miljardin euron sopeutuksia ja säästöjä vuoteen 2027 mennessä on kritisoitu laajasti mediassa. Tähän summaan sisältyy kuitenkin 874 miljoonaa euroa sellaisia sopeutustoimia, joihin joillakin hyvinvointialueilla on jo sitouduttu ja joilla vahvistetaan hyvinvointialuetaloutta. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. yhteisöllisen asumisen lisääminen, hoidon jatkuvuuden parantaminen, kotisairaala-mallin vahvistaminen, digitaalisten ja etäpalvelukanavien käyttöönotto sekä investointien tehostaminen, lääke- laite- ja tarvikehankintojen keskittämien.
Hyvinvointialueiden rahoitus on tänä vuonna n. 23 miljardia euroa ja sen on ennustettu kasvavat 30 miljardiin vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen tavoitteena on madaltaa kustannuskehitystä nyt suunnitelluilla toimilla. Totuus on, että hyvinvointialueet tulevat, sopeutustoimista huolimatta, saamaan tällä hallituskaudella lisärahoitusta n. miljardi euroa vuodessa.
Muutamissa keskustapuolueen edustajien puheenvuoroissa ja kirjoituksissa on syytetty hallitusta lähipalveluiden alasajosta. Tämä ei pidä paikkaansa. Kielii lähinnä siitä, että hallitusohjelmaa ei ole luettu. Hallituksen tavoite on täysin päinvastainen. Hallituksen tavoitteena on painopisteen siirto korjaavista palveluista kohti varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä.
Hyvinvointialueilla on nyt hyvät mahdollisuudet parantaa hoitoon pääsyä ja löytää synergiaetuja. Kehittäminen täytyy tehdä parantamalla palveluita, ei paisuttamalla hallintoa. Hyvinvointialueen johtajien ja ministeriöiden välillä käydään säännöllistä vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on auttaa ja tukea hyvinvointialueita ohjaamaan toimintaa hallitusohjelman viitoittamaan suuntaan.
