Edellisellä hallituskaudella tehtiin vuosia valmisteltu merkittävä rakenneuudistus, jonka seuraava vaihe on istuvan hallituksen tehtävälistalla. Nyt tarkastellaan palvelulainsäädäntöä, ja sen osana myös sairaaloiden tehtäviä, eli erityisesti päivystyksen ja erikoissairaanhoidon työnjakoa valtakunnallisesta näkökulmasta.
Palveluverkon muutosajurit ovat monenlaisia. Väestö keskittyy yhä enemmän taajamiin ja isoihin kaupunkeihin. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti ja vauvoja syntyy yhä vähemmän. Hoitajia ja lääkäreitä tarvitaan palvelutarpeen tyydyttämiseksi erityisesti vanhusten palveluiden osalta. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on huonontunut lähes kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja ammattiryhmissä. Lääkärinvirkoja on vaikea saada täytettyä, joten palveluita joudutaan turvaamaan vuokralääkäreillä, mikä nostaa kustannuksia. Poliitikkojen keskinäinen syyttely ja siltarumpupolitiikka rehottaa keskustelussa, kun faktoja ei haluta nähdä eikä kuulla vaikka ne ovat olleet tiedossa jo monta hallituskautta. Mitään ei saisi mistään viedä pois eikä mistään voi säästää. Tällainen viesti hallitukselle tulee oppositiosta ja oppositiossahan on tunnetusti helppo vastustaa kaikkea. Vanhusten palveluista ei kovin moni lappilainen tunnu olevan huolissaan, kumma kyllä. Sen sijaa Kemin ja Rovaniemen sairaaloiden välisestä työnjaosta jaksetaan riidellä.
Hallitus ei voi paeta vastuuta vaan nyt on pakko tunnustaa tosiasiat ja ryhtyä toimiin, jotta SOTE-uudistuksen ylevät tavoitteet edes jotenkuten ja joskus voidaan saavuttaa ja väestörakenteen mukaiset palvelut turvata kaikille. Nyt lausunnolla oleva hallituksen esitys sairaala- ja päivystysverkosta on sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön virkahenkilöiden virkavastuulla laadittu esitys ja sen on myös kaikkien neljän hallituspuolueiden ministereiden yhdessä hyväksymä hallitusohjelman mukainen ministerityöryhmän linjaama esitys. Julkisuudessa syntipukiksi on erityisesti keskustan toimesta nostettu allekirjoittanut, joka haluttaisiin kai noitana roviolla polttaa. No niin. EU-vaalit ovat ihan kohta ja keskustan retoriikka sen mukaista. Ei tästä sen enempää.
Lapin osalta hallituksen esitys tarkoittaa työnjakoa LPKS:n (Kemi) ja LKS:n (Rovaniemi) välillä. Molempia sairaaloita tarvitaan mutta päällekkäistä ympärivuorokautista varallaoloa tulee supistaa. Lapin aluevaltuusto onkin jo ihan itse päättänyt synnytysten ja päivystyksellisten leikkausten siirrosta Rovaniemelle, joten nyt lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä ei ole tuotu esiin mahdollisia säästövaikutuksia Lapin osalta ollenkaan. Sen vuoksi väitteet laskelmien virheellisyydestä kummastuttavat. Aluevaltuuston päätös tarkoittaa synnytysten siirron lisäksi käytännössä myös sitä, että ambulanssit menevät jatkossa joko Rovaniemelle tai Ouluun tilanteissa, joissa vaaditaan välitöntä leikkausalivalmiutta. Hallitus olisi mahdollistanut tämän vuoden 2025 loppuun asti, mutta aluevaltuuston päätöksellä nämä siirtyvät Rovaniemelle jo 1.1.2025.
Hallituksen esitys mahdollistaa edelleenkin perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen erikoisalan ympärivuorokautisen päivystyksen Kemissä, millä pystytään merkittävästi tukemaan LKS:n toimintaa Rovaniemellä. Tämä on mielestäni jäänyt liian vähälle huomiolle. Kemissä voi jatkossa tehdä myös päiväkirurgisia leikkauksia ja hyvinvointialueiden omalla päätöksellä siellä voi olla kattavaa eri erikoisalojen poliklinikkatoimintaa (myös esim. äitiyspoliklinikka) sekä konservatiivisten alojen vuodeosastotoimintaa ja sen edellyttämää sairaalapäivystys (esim. sisätaudit ja sen alalajit, neurologia, ihotaudit, psykiatria, kardiologia, syöpätaudit, keuhkosairaudet jne.)
Lisäksi hallituksen esitys mahdollistaa päivä- ja lyhytjälkihoitoisen kirurgian hankkimisen yksityiseltä palveluntuottajalta.
Sen sijaan ns. suunniteltua raskasta kirurgiaa kuten esim. tekonivelkirurgiaa ei voisi enää tehdä Kemissä sen vuoksi, että se vaatisi ympärivuorokautisesti päivystäviä erikoislääkäreitä ja hoitajia siinä määrin, että se vesittäisi tavoitteen päällekkäisen varallaolon vähentämisestä. Muistutan, että potilailla on tällaisen ennalta suunnitellun leikkauksen osalta valinnanvapaus eli mahdollisuus mennä hoitoon mihin tahansa julkisomisteiseen sairaalaan koko Suomessa. Kemissä tehtiin viime vuonna 354 lonkan tai polven tekonivelleikkausta eli keskimäärin yksi leikkaus vuorokaudessa, Rovaniemellä 513. Molemmissa sairaaloissa määrä alittaa keskittämisasetuksen mukaisen 600 leikkauksen vähimmäismäärän. Esimerkiksi Tampereella sijaitsevassa Coxassa niitä tehdään n. 7000 vuosittain. Coxassa hoito maksaa saman verran kuin oman kotikunnan lähisairaalassa. Ihmisen tarve tekonivelkirurgiaan on ehkä kerran elämänsä aikana ja uskon, että useimmille ei ole tärkeää se, että se tehdään mahdollisimman lähellä kotia vaan, että laatu on mahdollisimman hyvää.
Mielestäni hyvinvointialueen kahden sairaalan mallin toteutumiselle on hyvät edellytykset järkevällä työnjaolla. Hallituksen esitys löytyy täältä https://stm.fi/-/hallituksen-esitys-sairaala-ja-paivystysverkosta-lausuntokierroksella ja siitä voi kuka tahansa lausua 1.7.2024 asti.
