Lapin Kansan pääkirjoituksessa 23.8. kysyttiin aiheellisesti ”eikö säästö kelpaa?” Kyllä kelpaa, jos ratkaisussa on tarpeeksi pontta. Valitettavasti Lapin hyvinvointialueen (Lapha) kahden sairaalan ratkaisumallista puuttuu tarpeeksi uskottava ponsi, joka ratkaisisi haastavan taloudellisen tilanteen ohella myös henkilöstön saatavuuden ongelmat. Laphan malli on toimiva silloin, jos taloudellinen tilanne ja henkilöstön määrä on hyvinvointialueella riittävä. Nyt näin ei ole ja tosiasiat pitää ottaa huomioon.
Samalla kun Lapha on vaatinut erilliskorvausta valtiolta sillä perusteella, että kahden monierikoisalaisen ympärivuorokautisesti päivystävän sairaalan ylläpitäminen tulee kalliimmaksi kuin keskittäminen yhteen sairaalaan, se esittää nyt päinvastaista. Nyt Laphan laskelmat osoittavat, että keskittäminen yhteen sairaalaan tulee kalliimmaksi. Tästä puuttuu logiikka.
Ymmärrän varsin hyvin merilappilaisten huolen terveyspalvelujen supistumisesta, ja muutoksia pyritään tekemään niin, että ne vaikuttavat mahdollisimman vähän alueen terveyspalveluihin. Laphalla on edelleen mahdollisuus säilyttää Länsi-Pohjan sairaalassa monipuoliset terveyspalvelut, vaikka esim. raskaan kirurgian palvelut siirrettäisiin Kemistä Rovaniemelle.
Sairaala- ja päivystysverkon tulevaisuuden kansalliset linjat ratkaistiin kehysriihessä 16.4.2024. Tulevien muutosten tavoitteena on ennen kaikkea varmistaa henkilöstön ja erityisosaajien riittävyyttä nyt ja pidemmällä aikavälillä ja kestävää palvelurakennetta. Lisäksi pyritään tasapainottamaan julkisia menoja.
Monipuoliset terveyspalvelut säilyvät edelleenkin Länsi-Pohjan sairaalassa
Kehysriihen linjausten mukaan Länsi-Pohjan sairaala voi edelleen jatkaa Lapin hyvinvointialueella monipuolisena erikoissairaanhoidon sairaalana. Pääkirjoituksessa mainittu ”jäisi vain päiväkirurgia, ympärivuorokautinen perusterveydenhuolto ja akuuttilääketieteen päivystys” antaa asiasta liian kapean kuvan.
Länsi-Pohjan sairaalassa voisi edelleen olla yöpäivystyksen lisäksi Laphan omalla päätöksellä monierikoisalainen päiväaikainen erikoislääkäreiden kiirevastaanotto klo 07.00 – 22.00, kattava eri erikoisalojen poliklinikkatoiminta (myös esim. äitiyspoliklinikka) sekä konservatiivisten alojen vuodeosastotoimintaa ja sen edellyttämä sairaalapäivystys (esim. sisätaudit ja sen alalajit, neurologia, ihotaudit, psykiatria, kardiologia, syöpätaudit, keuhkosairaudet jne.) ja lisäksi päiväkirurgista toimintaa.
Näissä rajoissa työnjakoa Lapin keskussairaalan kanssa on hyvinvointialueen mahdollista kehittää alueen tarpeiden mukaan.
Vaikea taloustilanne luo haasteita hyvinvointialueille
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on huolestuttava ja mennyt huonompaan suuntaan lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Haastavasta tilanteesta selviämiseksi tarvitaan yksittäisten hyvinvointialueiden omia, yhteistyöalueilla tehtäviä sekä kansallisia toimenpiteitä. Valtion ohjausta on todennäköisesti tiivistettävä edelleen, jotta kansallinen toimiva kokonaisuus saadaan varmistettua.
Lapin hyvinvointialueen taloudelliset tunnusluvut ovat maan heikoimmat. Siitä huolimatta hyvinvointialueen oma esitys talouden sopeuttamisesta saatiin valtiovarainministeriöön (VM) vasta viime keväänä, kun se asetettiin ehdoksi Laphan lainanottovaltuuden kasvattamiselle 77 miljoonalla eurolla. Lapha toimitti talouden sopeutusohjelman viimeisenä kaikista hyvinvointialueista.
Väite siitä, että VM olisi hyväksynyt Laphan suunnitelman, on harhaanjohtava.
Laphan talouden sopeuttamisohjelma koostuu useista eri toimenpidekokonaisuuksista, joilla se tavoittelee yht. 100 miljoonan euron säästöjä. Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan ensi vuonna 23 miljoonan euron säästöjä. Tähän kokonaisuuteen sisältyy esitys sairaaloiden työnjaosta. Vaikka VM on sopeutusohjelman hyväksynyt ei se tarkoita sitä, etteikö se olisi sosiaali- ja terveysministeriön sairaalaverkkoesityksen takana. Tästä ei ole hallituspiirissä erimielisyyttä.
Lapha on hyvää vauhtia ajautumassa valtion ohjaukseen ja sitä kautta mahdollisesti arviointimenettelyyn, jonka lopputuloksena saattaa olla yhdistäminen toiseen hyvinvointialueeseen. Hallituksella on valmius liittää alueita yhteen kuten pääministeri Orpo on äskettäin todennut. Jotta ohjat saadaan pidettyä Lapissa, on tärkeää, että alueella tehdään järkeviä ratkaisuja. Se vaatii hyvää johtamista ja rohkeutta uudistaa palveluita.
Sairaaloiden työnjakoa koskevan hallituksen esityksen luonnoksen lausuntokierroksella saatiin eri puolilta alueiden omia laskelmia mahdollisista muutoksista. Lopullinen hallituksen esitys on viimeistelyssä. Laskelmat tehdään siinä kansallisesti yhdenmukaisilla perusteilla.
Meri-Lapin ja Rovaniemen yhteistyö toimivaksi
Kaikesta huomaa, että kunta- ja aluevaalistartti on monella puolueella alkanut. Varsinkin em. pääkirjoituksen jälkikirjoitus huokui populistista poliittista retoriikkaa. Meri-Lapin ja Rovaniemen vastakkainasettelu sairaaloiden työnjaossa näkyy kuntapolitiikassa – se on turhauttavaa ja vie voimavaroja päätöksenteosta. Poliitikkojen keskinäinen syyttely ja siltarumpupolitiikka rehottaa keskustelussa, kun faktoja ei haluta nähdä eikä kuulla vaikka ne ovat olleet tiedossa jo monta hallituskautta. Mitään ei saisi mistään viedä pois eikä mistään voi säästää.
Toivoisin, että osapuolet alkaisivat rakentavaan yhteistyöhön palvelujen kehittämiseksi. Molempia sairaaloita tarvitaan, mutta päällekkäistä ympärivuorokautista varallaoloa tulee supistaa – tämä on vain väistämätön tosiasia tässä taloudellisessa tilanteessa. Uskon, että useimmille ei ole tärkeää se, että esim. vaativat ja kerran elämässä tarvittavat kirurgiset toimenpiteet tehdään mahdollisimman lähellä kotia, vaan se, että laatu on mahdollisimman hyvää.
