(Vastineeni Lapin Kansan mielipidekirjoitukseen >>)
—
Lapin Kansan mielipidekirjoituksessa 5.9. sairaanhoitaja ja tällä hetkellä SDP:n edustaja Anne Snellman otsikoi, että “terveydenhuolto on kriisissä”.
“Kriisi” sanan käytössä kannattaa olla varovainen, koska sillä on ikävä kaiku ja se lietsoo paniikkia. Terveydenhuolto on soten alkutaipaleen vuoksi haasteellisessa tilanteessa, mutta ei suinkaan kriisissä. Rahan tarve hyvinvointialueilla kasvaa, johtuen mm. palvelutarpeen kasvusta suurten ikäluokkien ikääntyessä. Tämä oli tiedossa jo vuosia sitten ja vahvasti esillä Marinin hallituksen aikana. Lisäksi sote käynnistettiin keskeneräisenä ja sitä joudutaan nyt eri lainsäädäntötoimilla paikkaamaan.
Hallitus tekee kovasti töitä terveydenhuollon eteen ja hyvinvointialueille meneekin ensi vuonna 2,2 miljardia euroa lisää rahaa. Sote-rahoituksesta ei siis leikata! Hyvinvointialueiden rahoitus nousee ensi vuonna reiluun 26 miljardiin euroon ja on siten kolmasosa valtion talousarviosta. Pitää muistaa, että hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista ja sen päättäjillä on vapaus, mutta kuitenkin iso vastuu kohdentaa rahat järkevästi ja haluamallaan tavalla.
Hoitotakuun toteutumisessa täytyy olla myös realistinen ja etsiä sen toteuttamiseen keinot. Hoitoon pääsy on parantunut pitkälti sen takia, että hyvinvointialueet ovat ottaneet käyttöön erilaisia etä- ja digipalveluja. Vaikka hoitotakuun osalta palaamme lainsäädännössä vuoden takaiseen tilanteeseen eli maksimissaan kolmeen kuukauteen, se ei tarkoita sitä, että joka ikinen joutuisi sen kolme kuukautta lääkäriin pääsyä odottamaan. Jokaiselle tehdään hoidon tarpeen arviointi ammattilaisen toimesta, jolloin kiireellisemmät pystytään asettamaan etusijalle ja panostamaan heidän hoitonsa jatkuvuuteen. Näin on tehty ennenkin ja se on toiminut. SOTE:n yleiskatteellinen rahoitus ja alueiden itsehallinto mahdollistaa kuitenkin sen, ettei hoitojonoja venytetä tahallaan vaan jatketaan hyvin alkanutta kehitystä ja pidetään jonot lyhyinä.
Myöskään yksityisen vuokratyövoiman käyttöä ei kannata tässä tilanteessa demonisoida, kun olemme itse itsellemme hoitotakuun rajat ja muut palveluvelvoitteet asettaneet. Ne on toteutettava tavalla tai toisella.
On täysin liioiteltua, että oppositio kritisoi terveydenhuollon olevan kriisissä – se kertoo enemmänkin kunta- ja aluevaalien lähestymisestä, kuin oikeasta tilannetajusta. Hyvinvointialueet tekevät pääsääntöisesti hyvää työtä ja kehittävät palvelujaan koko ajan. Ne kyllä selviävät tästä tehtävästä, mutta niille tulee antaa hiukan aikaa. Ensimmäiset kaksi vuotta ovat varmasti vaikeita, mutta kun saamme hyvinvointialueille ensimmäiset jälkikäteistarkastuksen rahoituslisäykset maksuun ensi vuonna ja niiden omat toimensa purevat, niin uskon, että hallituskauden loppua kohden tilanne on huomattavasti valoisampi.
