Viime viikonloppuna minulla oli kunnia olla palkitsemassa suomalaisia äitejä ansiokkaasta kasvatustyöstä valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa. Tilaisuutta juhlistivat myös tasavallan presidentti ja hänen puolisonsa.
Haluan vielä tässäkin yhteydessä nostaa mietteitä äitiyden arvosta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Sana äiti on usein ensimmäinen sana, jonka lapsi oppii. Se on sana, joka nousee mieleemme elämän iloissa ja suruissa – yksi niistä viimeisistä, jotka säilyvät sydämessämme. Tuo pieni sana pitää sisällään valtavan määrän tunnetta: lohtua, voimaa, lämpöä, kärsivällisyyttä ja loputonta rakkautta.
Viime sunnuntaina juhlimme kaikkia heitä, jotka kantavat tätä nimeä – äitejä, bonusäitejä, sijaisäitejä, isoäitejä ja mummoja. Ajattelemme myös heitä, jotka ovat haaveilleet siitä, että saisivat kuulla itseään kutsuttavan äidiksi, mutta eivät ole saaneet siihen mahdollisuutta. Heidänkin sydämessään elää sama rakkaus.
Aikojen saatossa äitiyden merkitys on muuttunut. Suomen historian käänteet – kaupungistuminen, sodat ja naisten siirtyminen työelämään – ovat muokanneet äitiyden kuvaa merkittävästi. Entisaikoina oli tavallista, että äiti hoiti kotia ja perhettä, kun taas isä hankki elannon. Sittemmin sukupuoliroolit ovat tasa-arvoistuneet, ja monet äidit pohtivat, miten työ ja perhe-elämä voidaan yhdistää.
Tänä päivänä äitiyden muodot ovat moninaiset. Äitienpäivä muistuttaa meitä siitä, kuinka arvokasta on vanhemmuus. Silloin juhlimme paitsi biologisia äitejä myös kaikkia niitä naisia, jotka ovat sydämessään ottaneet hoivaajan ja kasvattajan roolin. Monet äidit tekevät pyyteetöntä vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten hyväksi, toimivat sijaisvanhempina tai tukiperheinä ja tarjoavat kodin ja turvan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tämä on korvaamattoman arvokasta työtä – työtä, joka rakentaa välittämisen yhteiskuntaa.
Vanhemmuus on yhteinen tehtävä. Sekä äidit että isät kantavat vastuuta lastensa hyvinvoinnista. Isien merkitys kasvattajina ja hoivaajina on tärkeä, ja on ilo nähdä, että yhteiskunnassamme käydään yhä aktiivisempaa keskustelua ja toteutetaan toimia, jotka tukevat ja vahvistavat isyyttä. Esimerkiksi isyysvapaiden käytön edistäminen on keskeistä, kun rakennamme tasa-arvoista vanhemmuutta.
On tärkeää pitää esillä vanhemmuuden arvostusta laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kun vanhemmuutta tuetaan ja arvostetaan, syntyy perhemyönteinen ilmapiiri, joka vahvistaa vanhempien jaksamista ja hyvinvointia. Tämä on investointi tulevaisuuteen – lapsiin, heidän turvalliseen kasvuunsa ja koko yhteiskuntamme kestävään kehitykseen.
